Eniten ahistaa ajatus siitä, et viettäisin mun loppuelämän jonku yhen ihmisen kanssa, mut toisaalta seki ajatus ahistaa, et jos joutuisin olemaa yksin.
Haluisin vaa lähtee pois kotoa nyt jonnekki, muttei mul oo mitää paikkaa oikeestaa minne voisin mennä, koska jokapuolella on ihmisiä ja sit ahistun vaa lisää.
Uloshan mä periaatteessa vaa voisin mennä, koska ei tääl käpykyläs ketää liiku ulkona, mut sit mä alan ajattelemaa asioita liikaa ja alan angstaamaa - sekää ei oo kivaa.
Nyt mä vaa tarvisin omaa aikaa, mut koulussa on pakko käydä & hulluks tuun jos kotonaki vaa oon. Ja lauantaina taiteisii pitäis mennä, mut jos la menee näil samoil fiiliksil, nii sit mä en oo kyl lähös minnekkää.. mut toivotaa parasta:)
Ainoo hyvä puoli täs fiilikses on, et sillon saan parhaiten inspiraatioo biiseihin ja piirrustuksii. Ja siitä tuliki mielee, et voisin piiloutuu tonne sänkyy peiton alle ja alkaa rustaamaa näit turhauttavia ajatuksia paperille, heips !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti